Historia

Syksyllä 1928 Kangasalan yhteiskoulun tyttöoppilaat perustivat ensimmäisen vartion Kangasalle. Tämä Ibis-vartio oli Roineen Tyttöjen ensimmäinen vartio. Lippukunnan jäsenmäärä kasvoi vähitellen ja kokoontumiset pidettiin yhteiskoulun tiloissa. Roineen Tyttöjen ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli yhteiskoulun opettaja Ellen Hyvönen.

Vuonna 1929 Roineen Tytöt järjestivät ensimmäisen Yrjönpäiväjuhlan. Samana vuonna saimme veljeslippukunnan, kun Harjun Pojat perustettiin. Seuraavana vuonna RoTy ja Hapo järjestivät Hämeen Partiopiirin hiihtokisat. Lippukunnat osallistuivat ahkerasti hiihtokisoihin ja retkeilivät. Kesän 1930 kohokohta oli lippukuntamme ensimmäinen oma kesäleiri. Leiri järjestettiin Sammalistossa, joka toimi lippukuntamme leiripaikkana useina kesinä. Seuraavana vuonna lippukuntamme sai oman lipun, jonka suunnitteli Jalmari Finne ja valmisti Hilma Sammalisto.

Sotavuosina toiminta oli hiljaisempaa. Lippukunta järjesti tuolloin paljon talkoita ja osallistui hyväntekeväisyystoimintaan. Vuonna 1949 Helvi ”Hota” Leppihalme aloitti Roineen Tyttöjen lippukunnanjohtajana. Hota johti 22 vuotta lippukuntaamme, joten hän on ollut RoTy:n pitkäaikaisin lippukunnanjohtaja.

Vuonna 1952 Roineen Tytöt siirtyivät toimimaan yhteiskoululta Kangasalan seurakuntakodille. 50-luvulla leireiltiin paljon Santasaaressa ja muutaman kerran Mustanmetsänsaaressa. 50-luvun lopulla lippukunnassamme käynnistyi tonttutoiminta eli nykyinen sudenpentutoiminta.

1960-luvulla muutettiin jälleen uudelle kololle, Kangasalan keskustassa olevan KOP:in talon kellariin. Vuonna 1966 järjestettiin ensimmäisen kerran Roineen Tyttöjen ja Harjun Poikien yhteinen Yrjönpäiväkilpailu, joka järjestetään edelleenkin keväisin partioviikolla.

1970-luvulla RoTy:n ja HaPo:n yhteistyö lisääntyi entisestään. Vuonna 1970 pidettiin ensimmäinen yhteinen kesäleiri Kaukalahdessa. Vuonna 1977 lippukuntamme sai osallistua ensimmäisen kerran HaPo:n järjestämään Severinpäiväkilpailuun. Seuraavana vuonna perustettiin lippukuntiemme yhteinen lippukuntalehti ROPO. Vuosikymmenen lopulla järjestettiin Kolilla Suomen Partiolaisten ensimmäinen suurleiri Karelia, jolla osallistui 25 Roineen Tyttöä. Partiotaitokilpailussa tuli menestystä ja vuonna 1979 RoTy:t saivat Hämeen Partiolaisten kiertopalkinnon hyvästä kisamenestyksestä.

1980-luvulla lippukuntamme kolo vaihtui pari kertaa. Vuonna 1984 muutimme Tulenheimon talolle ja 1988 palasimme KOP:in taloon. 1980-luvulla leireiltiin Santasaaressa ja Havisevanjärvellä. Vuonna 1985 RoTy:t matkasivat SP:n suurleiri Miilulle 17 tytön voimin. Vuonna 1988 RoTy:n 60-vuotisjuhlissa vihittiin käyttöön lippukuntamme uusi lippu. 1980-luvun lopulla RoTy:t ja HaPo:t tekivät juhlamatkan Lontooseen. Muutenkin kansainvälisyys on ollut osa Roineen Tyttöjen toimintaa. Lippukuntalaisiamme on osallistunut Eurofolk-leireille, Explorer Belt-vaelluksille ja Maailmanjamboreelle.

1990-luvun alussa muutimme kokoontumaan Kangasalan seurakuntakodin yläkertaan. Vuonna 1990 perustettiin Kangasalle partiokilta, johon kuuluu entisiä lippukuntamme jäseniä. Vuonna 1997 lippukuntamme kolo siirtyi Pikkolaan Varstakujalle. 1990-luvulla RoTy:t olivat mukana molemmilla suurleireillä, Tervaksella ja Loistolla.

Kesällä 2004 noin 50 Roineen Tyttöä leireili kosteissa oloissa SP:n suurleiri Taruksella, Padasjoella. Vuonna 2010 osallistuimme Kilkkeelle. 2000-luvulla toimintaa on muuttanut uusi partio-ohjelma, joka otettiin käyttöön vuonna 2010. Ikäkausia on nykyään viisi (sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltajat) entisten kolmen (sudenpennut, vartiolaiset, vaeltajat) sijaan. Partiotaitokilpailuihin osallistuminen ja niiden järjestäminen on ollut tärkeä osa lippukuntamme toimintaa. Kesällä 2010 saimme oman kolon Kangasalan seurakuntakodin yläkerrasta. 2000-luvulla olemme tehneet myös kaksi Lapin vaellusta.

Lähes 85 vuoden aikana lippukuntamme jäsenmäärä on vaihdellut hurjasti. 1970-luvun lopulla jäseniä oli lähes 300. Tällä hetkellä (2023) jäsenmäärämme on lähes 250.

Olen koonnut tämän historiankatsauksen ”Havunvihreää ja taivaansinistä, partiotoimintaa Kangasalla 1928-1998”-partiohistoriikin pohjalta. Tuosta kirjasta voit lukea lisää Roineen Tyttöjen ja Harjun Poikien toiminnasta sekä myös muiden Kangasalla aiemmin toimineiden lippukuntien: Raikun Eräpoikien, Harjulan Kotkien ja Vehon Veljien vaiheista.

Elisa Leino